Futurice logo

Datakyvykkään organisaation kolme tärkeintä ominaisuutta

Strategy

Datan avulla innovoinnista tulee nopeampaa ja tuloksellisempaa organisaatioissa. Samalla lisääntyy resilienssi. Tällä matkalla strategia, muutoksen johtaminen ja kulttuuri ovat yhtä tärkeitä kuin teknologia, työkalut ja kokemus datatieteestä. Aloittaaksesi matkan kohti datakyvykkyyttä, tulee sinun ensin tietää, mitä se edellyttää organisaatioltasi.

Melanie Dreser

Principal Designer

Fransje Schoenmaker

Data Culture & Strategy Lead

1. Strategia ja hallinto

Tätä emme voi korostaa liikaa: datan tulisi tukea strategiaasi sekä auttaa ratkaisemaan yrityksesi liiketoiminnan ongelmia. Datastrategian toteuttaminen edellyttää läpinäkyvyyttä. Sen tulee olla linjassa omistajien, hallituksen tai johtoryhmän asettamien tavoitteiden kanssa.

Johdon sitoutuminen on ratkaisevaa datavetoisen muutosprosessin onnistumisessa. Datastrategian arvo on helpompi ymmärtää, kun se yhdistetään liiketoimintastrategiaan. Jotkut organisaatiot sitoutuvat kehittämiseen palkkaamalla CDO:n (Chief Data Officer), toiset asettavat vastuun CIO:n (Chief Innovation Officer) käsiin.

Kummassakin tapauksessa datastrategian onnistuminen edellyttää omistajuutta C-tasolla – toimitusjohtajan, johtoryhmän tai hallituksen hyväksymänä ja tukemana. Suullisen hyväksynnän ohella tarvitaan varmistus datan hyödyntämiseen liittyvien aloitteiden rahoittamiseksi.

Ideaalitilanteessa datastrategia yhdistää lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet:

1. Tavoitteet lyhyellä aikavälillä: Nopeiden voittojen ja lisäarvon tuottaminen datan mahdollisuuksien osoittamiseksi sekä muun organisaation innostamiseksi. Lyhyen aikavälin tavoitteet liittyvät usein optimointiin tai tehokkuuden parantamiseen.

2. Tavoitteet pitkällä aikavälillä: tavoitteet, jotka ovat monimutkaisuutensa ja/tai strategisen arvonsa takia saavutettavissa ainoastaan pidemmällä aikavälillä. Näitä ovat esimerkiksi uudet liiketoimintamallit tai motivaation kasvattaminen.

Huomionarvoisia ovat myös hallinto ja riskienhallinta. Hallinnossa tulisi rakentaa koko organisaation kattava viitekehys, joka vastaa sekä liiketoiminnan että lain ja asetusten vaatimuksia. Dataan ja sen käyttöön liittyvät mahdolliset riskit tulee määritellä selkeästi. Näin luot perustan riskienhallintasuunnitelmalle.

Lopputuloksena syntyy roadmap, jossa yhdistyvät datastrategia linjattuna hallinnon viitekehykseen sekä riskienhallintasuunnitelmaan. Strateginen roadmap on muutosprosessin perustus.

2. Kulttuuri ja käyttäytyminen

Jokaisen organisaation sydän on sen kulttuuri: jaetut käyttäytymismallit, uskomukset, arvot ja oletukset vaikuttavat siihen, kuinka ihmiset käyttäytyvät ja toimivat työssään. Datakulttuuri määrää sen, kuinka ihmiset suhtautuvat ja toimivat datan suhteen. Kuten mikä tahansa kultuurinmuutos, vaatii datakulttuurin kehittäminen aikaa, sitoutumista ja periksiantamattomuutta. Dataan liittyvien teknisten ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa, mutta kulttuurin ja käyttäytymisen muuttaminen on vielä vaikeampaa. Kuitenkin se on vaivansa arvoista.

“Datan luovuttaminen muutamalle huippuosaajalle on voimaannuttavaa, mutta sen tuominen koko organisaation ulottuville voi olla käänteentekevää.” – Doug Bordanora, Info World, maaliskuu 2018

Mikäli datalähteisiin suhtaudutaan tärkeänä resurssina ainoastaan osassa organisaation toimintoja, sen sijaan että data on kytketty holistisella ja strategisella tavalla osaksi koko organisaation toimintaa, vähenee muutoshalukkuus. Ihmiset, joilta estetään pääsy dataan, kyseenalaistavat siihen perustuvat oivallukset, tiedon ja päätöksenteon.

Henkilöstön mielenkiinnon ja ymmärryksen dataa kohtaan voi selvittää yksinkertaisella kysymyksellä: “Kuinka hyödynnät dataa päätöstesi tekemisessä?”. Oikea mielentila ei ole tärkeä ainoastaan datatietelijöille ja insinööreille vaan myös suunnittelijoille, strategeille ja erityisesti sisäisille toiminnoille, kuten HR:lle.

Moniammattillisessa lähestymistavassa esimerkiksi designerit hyödyntävät datan tukemaa suunnitteluprosessia, joka yhdistää laadullisen ja ihmiskeskeisen lähestymistavan kvalitatiivisesti kerättyyn ja faktapohjaiseen näkemykseen. Tämä ei ainoastaan ohjaa strategisia päätöksiä vaan myös taktista päätöksentekoa, auttaen innovoimaan sekä löytämään uusia kehitysmahdollisuuksia.

Lopulta oikea mielentila konkretisoituu ihmisten työskentelytavoissa. Aloita tuomalla data koko organisaation saataville ja tarjoa henkilöstölle työkalut, joilla sitä voi analysoida. Esimerkiksi Airbnb on rakentanut käyttäjäystävällisen dataportaalin, joka auttaa työntekijöitä perkaamaan dataa sekä löytämään tarvitsemansa resurssit. Kun yhdistät itsepalvelun yhteistyöhön ja moniosaamiseen perustuvaan ongelmanratkaisuun, syntyy uusia ideoita.

Terve datakulttuuri kukoistaa datavetoisena päätöksentekona läpi organisaation ja sen jokaisessa ammattiryhmässä. Tällaisessa kulttuurissa ihmiset kysyvät: “Missä on data, joka todistaa väitteen pitävän paikkansa?”

3. Teknologia ja toiminnot

Usein teknologia ei ole suurin muutoksen este – mahdollisesti siksi, että se saa ansaitsemansa huomion ja budjetit – mutta siihen liittyy asioita, jotka on huomioitava. Seuraavassa esitämme tärkeitä näkökulmia dataan sekä toimintoihin liittyvään teknologiaan. Ne vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka datavetoinen organisaatiosta oikeasti tulee.

Datan hallinta on tiimityötä. Se edellyttää sekä etiikkaa ja arvoja että laadukasta dataa ja tietoturvaa. Organisaatioiden hyödyntäessä dataa entistä enemmän, on henkilöstölle viestittävä selkeästi siitä, miten ja miksi dataa käytetään ja tallennetaan, kenellä on pääsy siihen ja, mikä tärkeintä, kuinka dataa ei tulisi käyttää.

Futuricen arvoja ovat läpinäkyvyys ja välittäminen. Meille on tärkeää, että sovellamme näitä periaatteita myös käytännössä. Esimerkki tästä on kehittämämme Our Data Initiative -alusta, jossa jokainen futuricelainen näkee, mitä tietoa hänestä on tallennettu sekä saa mahdollisuuden kieltäytyä tietyistä palveluista. Lisäksi olemme muodostamassa datan hallintaan keskittyvää yhteisöä, joka valvoo tilannetta saadakseen laaja-alaisen käsityksen siitä, kuinka voimme elää arvomme todeksi.

Datatyökalut ovat avain datavetoisuuden kehittämiseen, sillä ne mahdollistavat työntekijöille paitsi pääsyn tietoon, myös käytettävyyskerroksen, jonka tarkoitus on tehdä dataan perehtymisestä helpompaa. On tärkeää, että nämä työkalut on rakennettu pitäen mielessä käyttäjien tarpeet sekä sen, että ne ovat olennainen osa päätöksentekoprosessia. Tällaisten työkalujen ja sovellusten rakentamiseen tarvitaan sekä huippuosaamista että kokeneita suunnittelijoita, jotka auttavat tekemään käyttäjien tarpeisiin vastaamisesta saumattoman kokemuksen. Datainfrastruktuurin ja datajärvien toteuttaminen sekä datan siivoaminen vie aikaa. Siksi on tärkeää, että akuutit liiketoimintaongelmat priorisoidaan etusijalle ja keskitytään niihin sen sijaan, että pyrittäisiin ratkaisemaan kaikki asiat kerralla.

Datavetoisuus edellyttää systemaattista muutosta

Data ja AI asettavat organisaatiorakenteet, prosessit, työvirrat, mittaukset, hallinnon, päätöksenteon ja kulttuurin uuteen valoon. Kysymys on paljon enemmästä kuin tehokkuudesta. Ne mahdollistavat systemaattisen muutoksen, jonka lopputulos on innovatiivinen ja resilientti organisaatio. Futuricella olemme aloittaneet matkamme datavetoiseksi ja lopulta tekoälypohjaiseksi organisaatioksi. Opimme jatkuvasti uutta sekä kehitämme henkilöstölle ja asiakkaille lisäarvoa tuottavia ratkaisuja. Data- ja IT-johtomme on kehittänyt datanhallintaprosessin, ja päivitämme datainfrastruktuuria liiketoimintamme kehittämiseksi.

Missä vaiheessa muutosmatkaa sinä olet?

Tämän blogisarjan ensimmäisen kirjoituksen löydät täältä.


Mikäli tahdot tietää enemmän dataan liittyvästä ajattelusta ja tekemisestä, katso lisää näiltä sivuilta:

Data- ja AI-sivustomme

Artikkeli: The Connected Company arises with Data & AI

Webinaarinauhoituksemme (Touko-kesäkuu 2020)

  • About
  • Services
  • Case Studies
  • Blog
  • Contact
  • Join us

Contact

© 2021 Futurice. All Rights Reserved | Legal disclaimer | Impressum

Futurice logo

Future. Co-created.