Futurice logo

Ketterän kehittämisen sanakirja – agilea a:sta ö:hön

| Public Sector

Ketterän kehittämisen maailmassa käytetään lukuisia sanoja, jotka voivat olla monille vieraita ja jotka saatetaan myös käsittää monella eri tavalla. Koska mikään ei ole tärkeämpää kuin yhteinen kieli, päätimme kääriä hihat ja korjata tilanteen – sanastomme on hyödyllinen erityisesti ketterästä kehittämisestä kiinnostuneille sekä sen aloittaneille.

Portrait of Janetta Ekholm
Janetta Ekholm

Head of Ways of Working

Portrait of Rosa Nylén
Rosa Nylén

Strategy and Culture Consultant

Extreme Programming (XP) XP on ketterän tuotekehityksen viitekehys, jonka tavoitteet ovat korkealaatuinen ohjelmisto ja kehitystiimin hyvinvointi. Muista viitekehyksistä poiketen XP määrittelee tuotekehitysprosessit tarkasti aina suunnittelusta testaukseen, mutta sen käytäntöjä voi soveltaa myös osittaisesti. Lisää XP:stä voit lukea esimerkiksi täältä.

Iteraatio (Iteration) Iterointi on yleinen nimitys yksittäisten työvaiheiden toistolle aina siihen asti, kunnes lopputulos todetaan hyväksi. Se tarkoittaa kehittämistä kaikilla tasoilla toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti – jopa visiota voidaan tarvittaessa iteroida. Iteraatioiden nopeus vaihtelee kunkin työvaiheen, kuten sprintin, backlogin, roadmapin tai vision, mukaisesti.

Kanban Kanban on viitekehys ketterän tiimin yhteisen työmäärän hallintaan. Sen työkaluna toimii Kanban-taulu, joka mahdollistaa läpinäkyvän ja sujuvan prosessin. Taulua käytettäessä on olennaista määritellä kunkin työvaiheen sisältämä enimmäistyömäärä sekä saattaa kukin työvaihe valmiiksi ennen uuden aloittamista.

Karvalakkiversio, kevyin toimiva versio, pienin toimiva tuote (MVP, Minimum Viable Product) MVP on ketterästi toteutettu ensimmäinen versio, jota kokeilemalla ja iteroimalla löydetään kehittämisen oikea suunta. Futuricella käytämme termiä MLP (Minimum Lovable Product), jolla tarkoitamme tuotetta, jonka asiakas on minimissään valmis ostamaan. <3

Kehitettävä asia, kehitysjonon kohta (Backlog Item) Mikä tahansa kehityskohteen arvoa lisäävä asia.

Kehitysjono, työjono (Backlog)
Kehitysjono kattaa tavoiteltavan arvon kanssa linjassa olevat, tunnistetut asiakastarpeet.

Kehitysjonon työstö (Backlog Refinement, aiemmin Backlog Grooming) Kehitysjonon työstäminen tarkoittaa sitä, että tiimi ja/tai tuoteomistaja käyvät läpi backlogilla olevat kohdat varmistaakseen, että niissä on sekä huomioitu että priorisoitu kaikki arvon tuottamisen kannalta merkittävät asiat. Asiakastarpeen muuttuessa tai tavoitteen kannalta merkityksellisen tiedon lisääntyessä epäolennaiset kohdat poistetaan, nykyisiä muokataan tai lisätään tarvittaessa uusia.

Ketteryys (Agility) Ketterään manifestiin perustuva toimintakulttuuri ja joukko menetelmiä, jossa arvostetaan: - yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja - toimivaa sovellusta enemmän kuin kokonaisvaltaista dokumentaatiota - asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluita - muutokseen reagoimista enemmän kuin suunnitelman noudattamista. Vaikka molemmilla puolilla on merkitystä, arvostamme ensiksi mainittuja asioita enemmän. Termi on lähtöisin ohjelmistokehityksestä, mutta sitä sovelletaan menestyksekkäästi myös kulttuurin, palvelujen ja tuotteiden kehityksessä.

Ketterät roolit (Agile Roles) Ketterät roolit ovat ne kehittämisen näkökulmasta hyödylliset roolit, jotka keskittyvät tuottamaan arvoa tiimille ja kehitettävälle asialle. Esimerkiksi tutoeomistajan ja Scrum Masterin roolit pohjautuvat Scrumiin, mutta niitä käytetään myös muissa ketterissä menetelmissä.

Laajuus, rajaus (Scope) Yhdessä rajattu laajuus asioista, jotka ovat mukana kehitysprosessissa ja työjonossa.

Liiketoimintaomistaja, liiketoiminnan edustaja (Business Owner) Liiketoimintaomistaja on sidosryhmän jäsen, jolla on liiketoiminnallinen vastuu kehitettävästä asiasta. Liiketoimintaomistaja auttaa kytkemään liiketoimintayksikön tavoitteet ratkaisun kehitykseen. Ketterä liiketoimintaomistaja tukee tuoteomistajaa maksimoimaan ratkaisun arvon. Liiketoimintaomistajia on useimmiten suuremmissa yrityksissä, ja heitä voi olla yksi tai useampi. Heidän roolinsa ei ole ketterän kehitysprosessin kannalta välttämätön samalla tavalla kuin esimerkiksi Scrum Masterin, tuoteomistajan tai muun tiimin jäsenen.

Monialainen tiimi (Multidisciplinary Team) Monialainen tiimi kattaa kaikki ne kyvykkyydet, joita ratkaisun kehittämiseen tarvitaan. Tällöin kehitystä tehdään holistisesta näkökulmasta sekä mahdollisimman kestävällä tavalla.

Päivittäispalaveri (Daily, Daily Scrum) Päivittäispalaverissa tiimi suunnittelee tulevan työpäivän työt seuraamalla sprintin kehitysjonon edistymistä. Päivittäispalaveri auttaa tiimiä edistymään tehokkaasti sekä poistamaan esteitä työn tieltä, kun jäljellä olevaa työtä optimoidaan sprintin tavoitteeseen peilaten.

Retro, retrospektiivi (Retrospective) Retrospektiivi on tiimin sisäinen seremonia, jossa tiimi tarkastelee toimintaansa (yhteistyötä, prosesseja ja työkaluja) sprintin tai muun aikajakson osalta. Tiimin tulee tunnistaa sekä hyvin sujuneet että kehittämistä edellyttävät asiat.

Scrum Vuonna 1990 kehitetty Scrum on kenties suosituin ketterä viitekehys. Se perustuu empirismiin ja lean-ajatteluun ja sen toimintatapa on sekä iteratiivinen että inkrementaalinen. Scrumin keskeisiä piirteitä ovat läpinäkyvyys, tarkastelu ja mukauttaminen. Scrumin arvojen omaksuminen ja niiden mukaan toimiminen ovat keskeinen osa sen menestyksekästä toteuttamista. Suomenkielisen, vuonna 2020 päivitetyn Scrum-oppaan löydät täältä.

Scrumban Viitekehys, joka nimensä mukaisesti yhdistää Scrumin rakenteen ja ennustettavuuden sekä Kanbanin joustavuuden ja jatkuvan työvirran. Scrumbania suositellaan muun muassa jatkuvien tehtävien, kuten ylläpidon hallintaan. Lisää Scrumbanista voit lukea esimerkiksi täältä.

Scrum Master, joskus myös Scrummari (Scrum Master) Scrummari on Scrum-oppaan mukaisesta toteutuksesta vastaava. Hän ei ole projektipäällikkö tai esihenkilö, vaan tiimin tehokkaan toiminnan fasilitoija ja coach, joka auttaa kehittämään tiimiä huolehtien sen tehokkuudesta ja työtavoista.

Seremoniat, tapahtumat (Ceremonies) Erilaiset seremoniat tai tapahtumat ovat keskeisessä osassa monessa ketterässä viitekehyksessä, kuten Scrumissa, joka kertoo myös seremonioille suositellut aikaikkunat. Seremonioita voidaan soveltaa tiimin tavoitteisiin sopiviksi, mutta tällöinkin on hyvä ymmärtää niiden tausta esimerkiksi Scrumin viitekehyksessä – viitekehyksellä tavoiteltavia hyötyjä ei tulisi menettää jättämällä harkitsematta esimerkiksi retrospektiivit pois tai joustamalla päivittäispalaverin tiiviistä agendasta.

Sidosryhmä, steikkari (Stakeholder) Sidosryhmään kuuluvat kaikki ne roolit, joiden näkökulmat kannattaa huomioida tuotteen, palvelun tai toimintamallin kehittämisessä.

Skaalattu ketterä (Scaled Agile)
Kun laajaa yhtenäistä kokonaisuutta kehitetään useiden tiimien toimesta, tarvitaan keinoja skaalata ketteriä periaatteita ja työtapoja. Tähän on kehitetty erilaisia viitekehyksiä, kuten SAFe ja Nexus. Ne skaalaavat ketteryyden periaatteet isommalle joukolle ihmisiä sekä ottavat huomioon kokonaisuuden kompleksisuuden.

Sprintti Sovittu toisteinen ajanjakso, jonka aikana etukäteen sovitut kehitysjonon kohdat tehdään valmiiksi.

Sprinttisuunnittelu (Sprint Planning) Sprinttisuunnittelussa tiimi suunnittelee tulevan sprintin, eli sprintin tavoitteen ja arvon, mitä asioita sprintin aikana ehditään kehitysjonosta toteuttaa sekä miten työ toteutetaan. Sprintin suunnittelussa on tärkeää, että tuoteomistaja fasilitoi sprintin tavoitetta ja että tiimi saa päättää toteutustavoista itsenäisesti.

Sprintin katselmointi (Sprint Review) Katselmointi tapahtuu sprintin päätteeksi – tiimi kokoontuu arvioimaan, mitä sprintin aikana on tehty sekä kuinka siinä on onnistuttu tuottamaan arvoa sprintin tavoitteen saavuttamiseksi. Katselmoinnissa on hyvä olla mukana myös tiimin ulkopuolisia sidosryhmiä, joille läpinäkyvyys tavoitteen edistymisestä on tärkeää ja jotka voivat auttaa edistämään sitä. Scrumin mukaisessa katselmoinnissa tuoteomistaja kutsuu sidosryhmät mukaan sekä auttaa kokonaistavoiteen saavuttamiseen liittyvissä uudelleenmäärittelyissä esimerkiksi muutosten ja aikataulun osalta. Katselmoinnissa ei ole tarkoitus arvioida sitä, miten työtä tehtiin, vaan tätä varten on retro.

Tiekartta (Roadmap)
Tiekartta kuvaa ketterän kehittämisen vaiheita kohti pidemmän aikavälin tavoitteita. Ketterää tiekarttaa iteroidaan ja priorisoidaan toimintaympäristön muuttuessa.

Tiimin jäsen, tiimiläinen, kehittäjä (Team Member) Tiimin jäseniä ovat kaikki tuotteen kehittämiseen sitoutuneet henkilöt, jotka työskentelevät tuotteen kehittämisen parissa päivittäin ja mieluiten koko työpanoksellaan. Tiimin jäsenet edustavat osaamisalueita, joita tuotteen kehittäminen edellyttää. Tiimin jäsenien tulee osoittaa rakentavaa yhteisohjautuvuutta kohti tuoteomistaja määrittelemää arvoa sekä huolehtia tuotteen laadukkaasta kehittämisestä.

Tuoteomistaja (PO, Product Owner) Tuoteomistaja vastaa tuotteen arvon maksimoinnista. Tähän kuuluu arvon mukaisen tavoitteen kirkastaminen, tavoitteesta johdetun kehitysjonon sisällön tuottaminen ja priorisointi sekä edellä mainituista viestiminen. Vaikka tuoteomistaja on vastuussa, hän tekee yhteistyötä tiimin ja sidosryhmien kanssa.

Viikkopalaveri (Weekly) Toisinaan työn suunnittelu ja seuranta viikon syklillä voi olla toimivin keino saavuttaa tavoitteet. Tavallisesti viikkopalavereissa käydään läpi edellisellä viikolla tehdyt työt sekä suunnitellaan tulevalla viikolla tehtävää työtä, jotta yhdessä sovittu tavoite saavutetaan mahdollisimman sujuvasti.

Visio (Vision) Inspiroiva, arvoa toteuttava ja tavoiteltava tulevaisuudenkuvaus, jota kohti kehitys kulkee. Visio määrittelee roadmapin, josta muodostuu backlog.

Tämä kirjoitus on ketteryyteen keskittyvän blogisarjamme toinen osa. Seuraavissa osissa käsittelemme muun muassa tuoteomistajan tukemista, ketteriä menetelmiä ja arvomaailmaa, hankintaosaamisen ketteröittämistä sekä ketterää muutosjohtamista. Lähde mukaan muutosmatkalle!

Tutustu koko blogisarjaan:

  1. Miksi ketterä kehittäminen on tärkeää sinunkin organisaatiollesi – mistä on kysymys ja kuinka pääset alkuun

  2. Ketterän kehittämisen sanakirja – agilea a:sta ö:hön

  3. Menestyvä organisaatio tukee tuoteomistajaa – näin pidät ketterän hankkeen pyörät pyörimäss

  4. Näin viet ketterät arvot käytäntöön menetelmien avulla

  5. Parhaat käytännöt ketterän osaamisen hankintaan – näin investoit oikein ja onnistut

  • About
  • Services
  • Case Studies
  • Blog
  • Contact
  • Join us

Contact

© 2021 Futurice. All Rights Reserved | Privacy policy | Impressum

Futurice logo

Future. Co-created.