Futurice logo

Ketterä ohjelmistokehitys auttaa vastaamaan nopeaan muutokseen

11-11-2020Public Sector

Yhteiskunnan kiihtyvä muutos edellyttää julkisen sektorin ohjelmistotuotannolta nopeutta, mukautuvuutta ja ihmiskeskeisyyttä. Nämä saavutetaan vain jos käytössä on ketterät ohjelmistokehityksen menetelmät. Tällä kertaa kerromme, mitä ketterä ohjelmistokehitys tarkoittaa, kuinka siinä onnistutaan sekä mitä se mahdollistaa.

Juha Männikkö

Tech Principal

Tero Vyyryläinen

Tech Principal

Ketterällä ohjelmistokehityksellä tarkoitamme ohjelmistojen tuotantomenetelmiä, joita yhdistää toimivan ohjelmiston ensisijaisuus, aktiivinen viestintä, loppukäyttäjien osallistaminen sekä kyky reagoida muutoksiin nopeasti. Ketterä ohjelmistokehitys jakautuu lyhyisiin iteraatioihin, joista ensimmäinen on niin sanotun pienimmän toimivan tuotteen (MVP eli Minimum Viable Product) kehittäminen mahdollisimman nopeasti. Samalla huomioidaan myös ohjelmiston saavutettavuus ja tietoturva. Ensimmäisen version avulla kerätään välitön palaute jatkokehitykseen, jota tehdään aktiivisessa vuorovaikutuksessa loppukäyttäjien kanssa. Näin vältetään väärät oletukset sekä päästään toteuttamaan ajantasaisia ja ihmiskeskeisiä palveluja. Ketterästi toteutettu ohjelmisto on samaan aikaan nopeasti valmis eikä koskaan valmis – sen valmius muutoksiin on jatkuva ja pysyvä.

Ketterä ohjelmistokehitys sopii julkiselle sektorille, jonka toimintaympäristö muuttuu ennätysvauhdilla. Esimerkiksi heti pandemian alkuvaiheessa esiin nousi kysymys siitä, kuinka järjestetään kulkuluvat pääkaupunkiseudun rajan ylittäville työntekijöille. Samaan aikaan kansalaiset ovat tottuneet yhä laadukkaampiin palvelukokemuksiin ja odottavat samaa julkiselta sektorilta. Lisäksi ohjelmoinnin huippuosaajat arvostavat ketterää kehitysympäristöä. Ketterä ohjelmistokehitys tukee myös julkisen sektorin kasvavaa tarvetta hyödyntää ulkopuolista osaamista.

Neljä askelta ketteryyteen

Ideaalitilanteessa ketterä ohjelmistokehitystiimi pääsee keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Asiakastarpeeseen perustuva priorisointi on ketteryyden lähtökohta. Julkisella sektorilla priorisointi on lähes poikkeuksetta haastavaa – aluksi on päätettävä siitä, panostetaanko esimerkiksi nuorisotyöttömyyden poistamiseen, lasten harrastusmahdollisuuksien edistämiseen vai kirjastopalvelujen kehittämiseen - ja missä järjestyksessä.

  1. Ensimmäiseksi kannattaa valita riittävän pieni, mutta konkreettinen tavoite, jossa onnistuminen saa ihmiset innostumaan. Mitä nopeammin uusi palvelu toimitetaan kansalaisille ja saadaan siitä palautetta, sitä nopeampi on organisaation oppimisen sykli.

  2. Priorisointipäätöstä seuraa tarve ymmärtää kohderyhmän arkisia tarpeita – sitä mikä kehitettävässä ohjelmistossa on tärkeintä ja kenelle. Oikeiden ongelmien tunnistaminen on jokaisen hankkeen onnistumisen edellytys. Tiimiin on valittava sille asetettuja tavoitteita vastaava osaaminen ja sen on oltava riittävän iso eri työvaiheiden läpiviemiseksi kerralla.

  3. Kolmas askel on tuoteomistajan kyvykkyyden varmistaminen – hänen tulee hallita asiansa sekä liiketoiminnan että kansalaisen näkökulmasta. Lisäksi tuoteomistajalta vaaditaan kykyä johtaa ketterää tiimiään siten, että se voi edistää asioita itseohjautuvasti. Tuoteomistaja tekee lopulliset päätökset siitä, mitä asioita ohjelmistossa kehitetään ja priorisoidaan.

  4. Neljänneksi valitaan kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvat menetelmät tai niiden yhdistelmät. Tiimin ketterän toiminnan tukemiseen käytetään usein Scrumia, Kanbania tai Scrumbania. Useamman tiimin yhteistyön pohjana käytetään ketterän kehityksen skaalauksen kehyksiä (SAFe, LeSS). SAFe auttaa jalkauttamaan yrityksen vision ja strategian ohjelmistokehitykseen sekä johtamaan hankkeita, joissa työskentelee useita toisistaan riippuvaisia tiimejä. DevOpsin avulla automatisoidaan ohjelmiston paketointiin, testaamiseen ja julkaisemiseen liittyvät toiminnot. DevOps käytännöt luovat perustan ketterälle kehitykselle mahdollistamalla tuotosten nopean viennin testaajille ja palveluiden loppukäyttäjille. Julkaisuprosessin sujuvuus on kriittistä ketterässä kehityksessä jossa tuotosten validointi ja palautteen pohjalta toiminnan kehittäminen ovat avainasemassa.

Ketteryys kannattaa

Ketterän ohjelmistokehityksen tarjoama lisäarvo syntyy siitä, että ensimmäinen ja luovutetaan kansalaisten käyttöön ja yhdessä kehitettäväksi. Myös kehitystiimin motivaatio kasvaa konkreettisten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisen myötä. Budjetoinnissa siirrytään riskialttiista ja suurista kertainvestoinneista helpommin hallittaviin arvovirtoihin, joissa päätökset perustuvat akuutteihin tarpeisiin. Sen sijaan, että ohjelmistot olisivat vanhentuneita jo ennen kuin niitä ehditään julkaista, päästään tilanteeseen, jossa ohjelmistoja kehitetään toimintaympäristön ja teknologian rinnalla.

Ketterän ohjelmistokehityksen hyödyt näkyvät niin kansalaisten tyytyväisyydessä kuin myönteisissä mielikuvissa organisaatiota kohtaan – toisin sanoen koko julkisen sektorin arvonnousuna.

Juha Männikkö, Tech Principal

Tero Vyyryläinen, Tech Principal

Kirjoittajat työskentelevät Futuricella ihmiskeskeisten palvelujen ja ketterän ohjelmistokehityksen tienraivaajina.

Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut digitalisoituvat ketterästi

Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden toimialan digitalisaatio-ohjelma tavoittelee Helsinkiä, joka on muuttuva, toimiva ja omaperäinen kontrastien kaupunki, jossa asukkaat ja kävijät sekä yritykset, järjestöt ja yhteisöt voivat toteuttaa itseään merkityksellisesti osana kaupunkiyhteisöä. Tavoitetta tukemaan perustettiin kehittäjäyhteisö, ratkaisutoimisto.

Ratkaisutoimisto tehostaa toimialan digitaalisen transformaation toteutumista tarjoamalla lisäresursseja, mutta ennen kaikkea vahvistamalla sen digitaalista osaamista, johtamista ja yhteistyötä. Yksikössä työskentelee ohjelmoijia, käyttöliittymäsuunnittelijoita, digiasiantuntijoita sekä toimialan tuoteomistajia ja henkilöstöä vaihtuvissa hankkeissa. Ratkaisutoimiston tuottamat palvelut on toteutettu avoimella lähdekoodilla ja ne esitellään kaupunkilaisille kvartaaleittain.

Futurice on ollut Ratkaisutoimiston puitesopimuskumppani sen perustamisesta alkaen. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa ketterän ohjelmistokehitysmallin suunnittelun, käyttöönoton ja tuen, tuoteomistajien valmennukset, fasilitointia sekä toteutuksiin osallistumisen eri asiantuntijatehtävissä.

Ketterän ohjelmistokehityksen ansiosta pystymme tarjoamaan ihmiskeskeisiä palveluja mahdollisimman nopeasti ja pienillä resursseilla sekä käyttäjiä kuunnellen. Lisäksi asiantuntijamme tekevät tiivistä yhteistyötä toimialan henkilöstön kanssa, mikä vahvistaa koko organisaation kyvykkyyksiä ja tehokkuutta. Toimintaperiaatteitamme ovat avoimuus ja läpinäkyvyys.

Tuomas Naakka, Ratkaisutoimiston ohjelmapäällikkö, Helsingin kaupunki

Ratkaisutoimisto on osoittautunut toimivuutensa digitalisaation edistämisessä julkisessa organisaatiossa – yksikön kädenjälkeä ovat muun muassa Tapahtumat-sivusto, Helsinkikuvia.fi, Kulttuurin kummilapset sekä Varaamo-tilanvarausjärjestelmä.

Related Blogs
  • About
  • Services
  • Work
  • Blog
  • Contact
  • Join us

Contact

© 2020 Futurice. All Rights Reserved | Legal disclaimer | Impressum

Futurice logo

Future. Co-created.